Tarinan alku lienee tyypillinen.: nainen ja mies kohtaavat . Samassa kohtaavat suuret odotukset ja toiveet ja se että saa osakseen vastarakkautta ja hyväksyntää .
Sydän värisevänä , silmät sinisinä (hyväuskoisina ) , sydän ja mieli puhtaana vailla odotuksia odottaa nainen suurta rakkautta .
Huumaava alku sitoo ;yhdistää , juurruttaa kahta sydäntä yhteen ja kaikki näyttää hyvältä .
Idylli kuitenkin romahtaa kun ensimmäinen lyönti ;ensimmäinen yritys mitätöidä latistaa , alistaa tapahtuu .
Yksi lyönti ja rakkaus hajoaa ja murenee. Se mikä ehjäksi tehtiin menee rikki , eikä mikään ole niin kuin ennen.
Usko , toivo ja rakkaus . Vieläkin nainen uskoo yhteiseen tulevaisuuteen , ; rakkauteen eikä luovuta . Kaiken se kestää , vaikka samalla lyönnit jos toisetkin pahoinpitely siitä edespäin aina särkee entisestään särkynyttä .
Jokin estää silti naista lähtemästä ;jättämästä väkivaltaista miestä .
Pelko invalidisoi . Sillä hallitaan .
Suhteesta on muodostunut kuin vankila .
Naista halitaan ja manipuloidaan ja alistetaan . Nainen kantaa paitsi ruhjeeet niin myös valtaisan häpeän jasyyllisyyden tunteen sisällään jasiltikin hän saattaa uskoa ja rakastaa väkivältaista miestään , sillä onhan usko rakkauteen jotakin niin syvää ja suurta ettei sitä voi käsittää.
Yhteiskunnasssamme naisten kokema väkivalta on yhä tabu .
On korkea kynnys hakea apua ( turvakoti) , pelastautua ja hakea uutta suuntaa elämälle . Vaikeaa on käsittää sitä että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa naisten hakkaajat ; väkivaltaiset miehet eivät saa kunnon tuomioita jos ollenkaan vaikka ovat aiheuttaneet suurta niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä .
Usein kiinnitämme siihen huomioita mikä on kaltoin kohdeltujen naisten asema ulkomailla ummistaen silmämme siltä että Suomessa on pilvin pimein vaiennettua kärsimystä . Tarinoita jotka eivät ikinä tule julki .
Luovuttaa ei pidä . Jokainen on rakkauden arvoinen ihminen .