Tekijä: lillani

Otaksun , että suurin osa ihmistä elämänsä varrella pohtii suhdettaan Jumalaan ja uskoon. Nykyisessä, länsimaisessa kulttuurissamme tiede ja tiedon korostaminen noussut monesti korkeimpaan asemaan kun puhumme uskostamme elämään ja sen ilmiöihin. Siksi puhumme sekulaarista, länsimaisesta yhteiskunnasta. Kuitenkaan emme kysy mikä on meille itsellemme sitä ravintoa jota sielu tarvitsee. Ihmistä kiehtoo kuitenkin luonnostaan se mitä jää mittaamisen ja empiirisen toteennäyttämisen ulkopuolelle.
Kuinka kaikki sitten syntyi? Kuten sanottua voimme todistaa sen tieteen menetelmin. Silti emme kokemuksen tasolla kykene luomaan kuin haalean simulaation siitä jota kutsumme uskoksi jos yritämme todistaa siitä tieteen keinoin. Tämä ei tarkoita että asioita ei olisi lupa kyseenalaistaa. Tarvitsemme kuitenkin ensi sijassa kokemuksen voidaksemme kertoa kuinka olemme kokeneet.
Filosofi Immanuel Kant painotti , että tiedon ja uskon kysymykset ovat erotettava toisistaan .Toisaalta totuusteoria sanoo ,että tietoa voi olla perusteltu tosiuskomus. Näin ajateltuna totta on myös se jonka koemme olevan totta, riippumatta kokemuksemme subjektiivisuudesta ja ainutlaatuisesta luonteesta.
Voimmeko siis nykytiedon valossa muodostaa henkilökohtaisen totuuden Jumalasta? Jumalan olemassaolosta on kautta aikain esitetty olemassaoloa puoltavia argumentteja. Henkilökohtaisesti uskon , että Jumala on olemassa. Jumala on läsnä paitsi oman, henkilökohtaisen jumalatodistuksemme kautta niin myös kollektiivisen, kulttuurisen kokemuksemme kautta. Kulttuurinen, yhteinen kokemuksemme ei vielä vaadi meitä osallistumaan itse todistukseen. Se on läsnä elämämme kautta johon osallistumme sillä että satumme olemaan olemassa tai olemaan luotuja, kumpaa ilmaisua kukin haluaa käyttää.
Kokemuksena Jumala esiintyy näkyvimmin eri uskontojen kirjallisissa dokumenteissa. Henkilökohtaisissa jumalatodistuksissa Jumalan olemassaolosta voi tehdä havaintoja vaikkapa havainnoimalla ympäröivää luontoa ja ihmettelemällä sen tarkoituksenmukaisuutta .

Kuitenkaan ei ole etiikan kannalta mielekästä puhua uskosta ainoastaan henkilökohtaisen tai kulttuurisen kokemisen kautta. Maailmassa on erilaisia kokemuksia henkilökohtaisen ja kulttuurisen saralla vaihdellen uskonnosta ja kulttuurista toiseen. Historia tuntee uskonsodat , jolloin massat ihmisiä ovat sitä mieltä että minun kokemukseni, minun kulttuurini todellisuus sekä minun uskoni on oikea ja sinun uskosi on väärä. ,
Tämä vuoksi olisikin epäeettistä rajata henkilökohtaisen uskon piiri koskemaan vain omaa tai oman kulttuurin kokemusta. Jos näin olisi niin heräisi äkkiä kysymys miksei ihminen löydä harmoniaa ja sopua vaan ottaa uskon tuomitsevaksi aseekseen ja ryhtyy sotaan oman ” oikean ” uskonsa tähden.

Henkilökohtaisen uskonkokemuksen tasolla Jumalasta syntyvät mielikuvat ovat helposti kauniita ja niistä tulee mieleen sellaiset asiat kuin rakkaus ja hyvyys. Henkilökohtaisen kokemuksen varjossa jokainen uskova voisi varmasti ajoittain kysyä voisiko eri uskonnoista rakentaa kokonaisuuden. Tällainen kokonaisuus palvelisi kaikkia ja uskon suurinta mysteeriä, rakkautta.
Tästä kysymyksestä aukeaakin käsite jota voisi kutsua Rakkauden Ekonomiaksi. Nimitys tulee siitä että rakkautta ilmentämään tarkoitettu asia, usko, toimiikin usein todellisuudessa juuri päinvastoin. Kyynikko voisi kysyä onko edes mahdollista elää maailmassa luopumalla oman uskon tuomista ahtaista raameista ja rakentaa kokonaisuuden joka palvelisi sitä rakkautta joka ei aja muita pois. Tämä ei tarkoita että uskosta ja uskonkokemuksesta voisi ”shoppailla” mukaansa vain mielekkäiksi ja mieleisiksi kokemansa asiat. Useinhan juuri rakkaus on sitä joka paitsi tuo elämään suurimman onnen, myös satuttaa ihmistä kaikkein syvimmin. Rakkauden Ekonomia ei tee tästä poikkeusta.
Kokemuksemme eivät kuitenkaan ilmesty tyhjästä; niitä tehdään myös itse. lähimmäisen rakkaus ja luonnon kunnioittaminen ilman että sortuu ahdasmieliseen tuomitsevaan tulkintaan ja pitää uskoaan ainoana ja oikeana ehdottomana totuutena ei lopulta palvele rakkautta. Sortumatta relativismin ansaan uskon että ihmistä on mahdollista rakastaa vaikka kokemus samasta asiasta olisi eri. Tällaisessa ajattelussa usko ei enää toimisi lyömäaseena. Rakas kumppanini, joka on teologi, pitää Vanhan Testamentin Jesajan Kirjaa merkittävänä henkilökohtaisen uskon ilmentäjänä. Jesajan kirja (43:1) sanoo: ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun”. Henkilökohtaisesti, kokemuksemme tasolla, meidän voisi siis olla mahdollista nähdä muutakin kuin toinen, eri mieltä oleva ihminen. Sen sijaan olisi mahdollista nähdä uskon tuoma rakkaus, hyvyys ja mielenrauha ja kauneus. Silloin olisimme jo askeleen lähempänä Jumalaa.

Oletko huomannut  kuinka usein ympärilläsi on ihmisiä  jotka ovat kuin haavoitettuja  ja metaforisesti sydän suojassa suojakerrosten alla  niinettä ei uskalla oikein tuntea tai jos tuntee niin on se tuskaa siitä että ei mikään tunnu miltään. Löysin taannoin mielenkiintoisen kirjan : Synaptinen itse .. miten aivot tekevät minusta minut .. Siinä lähtökohtaisesti neurotieteilijä  fakttualisoi että  luonto , kasvatus ja ympäristö vaikuttavat aivojen synaptiseen rakenteeseen .  Eli samma på finska  ja käytännössä mitä tuo merkitsisi on , että  ymmärtääksemme itseämme ja läheisiämme  voi käytännössä traumaattinen lapsuus eesim kasvaminen  voimakkaassa syyllistävässä ilmapiirissä  kasvaminen , sesksuaalinen hyväksikäyttö  , yleinen rakkaudettomuuden ilmapiiri , alkoholismi … jne jne antavat rakennuspohjaa sille miten aivot alkavat kehittyä tai oikeammin muokkkaantua .. Pikku tabula rasasta  tulee lapsuudessa  taulu , jossa kokemukset niin positiiviset kuin negatiivisetkin painavat merkkinsä jälkinä tauluun  Esim sitten että jos vaikka alakoulussa joutuu kiusatuksi niin henkilön uskomusjärjestelmä  viottuu ja alkaa entisten traumojen kanssa luoda uskomisjärjestelmää , että  alkaa uskoa siihen että olenkin se miksi minua kiusaajani väittävät ja sen sijaan että olisin saanut kasvaa sallivassa ja rakkaudellisessa ilmapiirissä niin minua onkin jo kymmenen vuotta lytätty ja mitätöity ja nylkytilanteena on se että minulla on huonoitsetunto enkä uskalla enkä salli itseni tuntea etten joutuisi taas satutetuksi . Hyvin loogistahan tuo on . Nyt siis elän jao len huonon itstunnon kanssa ja kun tuttsun muihin niin melko usein tajuan että  siinä on toinen loukattu  ja voihan sitten olla että elämänopituisellam atkalla  eivät moni rikottu ja särjetty tee sitä psyyykiistä työtä itsensä kanssa että  ymmärtävät että mustinkin ajatus saa olla ja elää minussa  niin sanoakseni aurinko paistaa paskakasaankin eikäs e enää pilaannu siitä . Voisinko antaa anteeksi menneisyydelle  surra vihat huutaa käsitellä se peikko ja sitten unohtaa  tai voisinko löytää uusia ratkaisuja mitne mennä eteenpäin , kysyä kuka olen ja kuinka kohtelen läheisiäni , että laitanko sen saman minut murskaanneen  väärän pahan olon toisiin  alitajuisesti  tai onko minusta kasvannut tunnelukkojen myötä  piuittaamaton toisten tunteille sen sijaan että kaikki sallisivat tunteiden tulla ja olla . Tasuatlla on ehkä kuitenkin perustarve tulla rakastetuksi ja ymmärretyksi .  Niin se aivojen synaptisen rakenteen luonto osuus oli se että  geeniperimä ja aivojen valmis siinä oleva kapasitetti  eiväåt vaan voi olla vaikuttamatta alttiuteen että toiset meistä kestää vastoinkäymisiä enemmän kuin toiset ja toiset sitten regoivat odotetulla tunnetulla tavalla  kun persoonaan kohdistuvaa  paskaa niin sanoakseni tulee tarpeeksi niskaan niin seurauksena voi olla jopa sairastuminen psyykkisesti .  Tähän en voi olla palajastamatta että minulla on eräs ihana ystävä joka sanoo aina että  ota opiksesi.  Että vaikka on ns pieleen menneitä ihmisuhteita tai on tullut torjutuksi niin    yritä ymmärtää että elämme ja kehitymme eri  itsetutkiskelun vaiheissa . Että jos tulee kaverilta murskaavaa  negatiivista palautetta  niin opi että tuo  musta energia imee kaiken sen valon että  ymmärrettävästi hän juuri saattaa olla traumankeruu vaiheensa  mitta täyttynyt  osassa ja saattaa lisätä sinunkin taakkaa  sitten ja silloin pitää varjelle itseyttä että ei mene  taas rikki itse uudelleen . Mutta siis sanotaan että terveellä pohjalla oleva rakkaus itseen että siis hyväksyy menneisyytensä  luo pohjaa   sille miten jatkaa  tätä elämänpituista  matkaa että antaako itsensä taas särkyä vai valitseeko viisaasti rinnalle ne läheiset joiden läheisyys perustuu rakkaudelle  ja kunnioutukslle ja kaikelle hyvälle .  Elämä on ihmeellistä että tuntuu ettäse jopa tarkoituksenmukaista  ja ehkäsn suurin missio on  oppiminen j a itsensä kehittäminen .. itsetutkiskelu … vai mitä se on ?

Meidän aikamme suuri illuusio on että minun täytyy olla kaunis ja rohkea .. luova ja aikaansaava. Ehkä jäin asemalle jo kauan aikaa sitten , mutta ainahan voin löytää itseni muodikkaasti viettämässä ” hidasta elämää” elämäntyyliä jossa aikaa loputtomiin pähkäillä nykymenoa tai vaikkapa seurata ikuisia parisuhde dilemmoja joita tuntuu riittävän kun kaksi erimuotoista sielua yrittää tulla keskenään toimeen ja pitäisi vielä rakastaakin. Rakkaus on muuten taitolaji . Se myös ihastuneena on jotain aivan fantastisen ihanaa liitää taivaseen kuvitelmissaan ja tuntea suunnatonta kepeyttä ja iloa kosmista yhteyttä maailmankaikkeuteen . Herätä kilpaa kevään  kanssa  (kiitos siitä Mirella) mutta yhtäältä ..pudota korkealta kuvitelmistaan takaisin inhorealistiseen tilaansa . Huh ..! Voisiko enempää olla tunteiden vuoristorataa.. ( romantikot eivät eläneet kauan ..kuluivat Kai loppuun kun oli niin raastavaa ..nyt ymmärrän senkin) Niin yritin Kai sanoa että miksi ihminen laumasieluisena haluaa elää normistojen mukaista elämää ja,sitten ahdistua omasta erilaisuudestaan kun minun kolmion muotoinen sielupalikkani ei mahtunutkaan neliönmuotoisen sielun reikään niin sanoakseni. Tai että juuri minä en ehtinytkään suorittaa elämää. Saavuttaa menestystä ja saada aikaan paljon asioita . Vapautunut ihminen käsittääkseni olisi onnellinen. Eikä se tarkoita välttämättä että keski- iässä pariskunta ostaa samanlaiset kahisevat tuulipuvut ja antavat palaa ..tarkoitan vapautumista siihen että jokainen ihminen voisi sanoa ..olen rakastettava ihminen eikä se riipu minkään ulkopuolisen mielipiteistä tai arvottamisista . Se että olet rakastettava ihminen on sitä että elät vapautuneesti juuri niinkuin haluat eikä niinkuin ympäristö odottaa tai niskassa ovat sosiaaliset yhdenmukaisuus paineet ja odotukset. Voisiko tämä kevät merkitä suurta vapautumisen riemujuhlaa ! Sinä olet rakastettava ihminen juuri niin tasan epätäydellisenä kokonaisuutena kuin olet ja me kaikki olemme. Herää huomaamaan että sielumme pimeät demonit eivät mustimmiksi enää muutu ja että kaikkihan me ihan pimeitä ollaan mutta meissä kaikissa myös mustien varjojen lisäksi valoa ja värejä monenkirjavia ! Meidän täytyy ymmärtää toisiamme ja nähdä toistemme väriloisto  , mutta klassisen kliseisesti aloittaa se itsestä .

Ihminen – Homo Sapiens ja luonto vai ihminen osana luontoa ..no joka tapauksessa ihminen erotukseksi luonnosta ? Ympäristöfilosofi guru Leena Vilkka puolustaa susia joita useimmat  kavahtavat ja demonisoivat jopa ja hän lähtee ajatuksesta että luonnolla on itseisarvo  .  Tätä ei ihminen helpolla sulata sillä ajatellaan että kasvit  ja muu elollinen luonto on välinearvon mukaan automaatisesti olemassa ihmistä varten . Siitä saava hyöty on elintärkeää sanotaan  ja silti syömme ja kulutamme yli tarpeidemme niin että maapallon kapasiteetti  uudistua ei pysy mukana esim tehoviljelyn  ja metsien hakkuiden mukana . Kyllä luonnolla on itseisarvo olla olemassa ja se ei riipu mitä ihminen siitä ajattelee tai mitä mieltä on että onko tuo metsä nyt olemassa kun se  havainnostani riippumatta siinä on . Metsän olemassa olo ei riipu subjektista sen havainnoista tai mielipiteistä . Sen brutaaleista teollisuuden tarpeisiin tähtäävistä teoista kylläkin . Uskon että mikäli ihmistä ei korotettaisi  ”  luomakunnan krrununa ”  sen  ylivertaisen älynsä vuoksi hallitsemaan tuulta ja meriä , maita ja mantuja niin yltiöpäinen riisto  loppuisi  .  Ihminen ei kestä ajatusta , että niin paljon kuin me näennäisesti välitämmekin luonnosta niin silti samalla  meistä on tullut erotukseksi siitä sen ykkösvihollinen . Eläimiä arvotetaan ns söpöyskriteerien mukaisesti  joihin liittyy tunnereaktioita esim tuo hämähäkki on aivan  puistattavan pitkäjalkainen se ei saa elää tai että lemmikkikissa tai koira vain ansaitsee elämän . Toimimme arvotuksiemme mukaan elämän ja kuoleman tuomarin roolissa ja ihan joka päivä valinnoissamme . Toisaalta .. onko luonto oiekudenmukainen ylipäätään ? vahvimman laki pätee . Ihmsiyhteiskunta nojaa siihen esim suomessa että heikomista pidetään huolta  esim toimeentulon turvaamiseksi tukien muodossa . Tämä pieni kaistale humanismia  erottaa meidät elämistä  samoin ahneus mutta nähdäkseni negatiivisesti . Oikeastaan yhteiskunta on kuin  valhe verho peittämään ja luomaan joukkoharhaa että ihminen on  reilu ja hyvä myös luontoa kohtaan  sillä ihminen eniten välittää omasta lajistaan ja kaksinaismoralisesti kannattaa tehomaataloutta  ja eläinten sortoa ja kärsimystä  ja sen valinnan tekee jo kaupan lihatiskillä jokapäiväisessä elämässä . Mutta koska maailma pyörii näin ja aina pyörinyt  ja olemme yksilöinä osa sitä laajempaa kokonaisuutta on helppo vaeltaa telluksella virran mukana  . On vaikea valita kasvisruokavaliota sillä olemme aivopestyt stereotyyppissti että  kasvisruoka on terveellistäja kaikki terveellinen ei ole hyvää   tai vähintään yhtä  maukasta kuin liha ja se kanan kaulan katkaisu ei välity broileripaketissa verisinä kyynelinä ja kipuna ostajaan  niin valinta on selvä ja automaattinen ja helppo. Käsittääkseni kasvisruokavalio on valistunut  ja empaatiinen ja eettinen  konkreettinen teko . Ihminen on osana luontoa mutta on menty lian pitkälle riistossa suhteessa luontoon . Lajeja kuolee sukupuuttoon katoaa ja kun kokonaisia lajeja katoaa niin katoaa yhä enemmän lajeja ja näin luonnon tasapaino järkkyy tai se on jo järkkynyt kauan aikaa sitten mutta miksi ihminen ei valjastaisi tiedettä kehittämään esim synteetttistä ruokaa ja keskittyä parantamaan jo katoamassa olevien lajien pelastamista …mutta miksi matka järkeilystä markettiin  eettisiä valintoja tekemään on niin pitkä ?

 

Kaikkialle olohuoneisiin päivittäin välittyy uutisointeja sotien runtelemista maista , joissa ihmisillä suuri hätä, tuska ja kärsimys! Sitä ryhtyy miettimään mitä ihmisarvoisella elämällä tarkoitetaan ja miten vähän sitä on jäljellä juuri sodissa. Viime vuosina on ollut aistittavissa ääriliikkeiden nousu, mutta luojan kiitos suuressa hajanaisuudessamme omia napojamme tuijottaessa individualistisesti olemme enemmän hajallaan kuin yhtä jonkun suuren aatteen takana. Olemme liian hyvinvoivia ja laiskoja lähteäksemme banderolleille. Individualistisesti kansa ei jaksa sotia paitsi ehkä puolustusmielessä. Minusta on suhteellista kärsiä hyvinvoivassa valtiossa kuin kärsiä hermokaasuista , kitua ja menettää koti ja perhe ja lapsuus ja tajuta että sotatilassa ei ihmishengellä ole merkitystä. Me Täällä kotona sen sijaan huudamme oikeuksiemme perään. Meidän kuuluu saada valtiolta elintaso tukinensa vastikkeettomasti. Ehkä laitamme lantin sotaalueilla toimivien järjestöjen kassaan sillä koemme että on velvollisuus auttaa. Ja jatkamme elämää. Kylminä avaamme television ja syömme makkaravoileipää väistäen pahanolon uutisia surffaten laihdutusohjelmiin. Entä jos Me olemmekin jonain päivänä pakolaisia? Entä voiko yksilön tuskaan samastua jossain kaukana? Ihmisarvo on meillä kaikilla. Meille se ehkä on itsestäänselvyys. Kaikkialla se ei ole niin. Taannoinen suvakki-rasisti keskustelu oli mielenkiintoinen ja oikeastaan se oli keskustelua oikeuksista. Mitä jos pakolainen hyväksikäyttää yhteiskuntamme tukia? Entä jos he eivät oikeasti ole olleet hädässä? Meidän oikeutemme on saada erilaisia tukia vastikkeettomasti. Yhteiskuntamme on holhoava mutta vainko oman maan kansalaisille? Euroopan maat joka ikinen on joutunut vastaanottamaan suuria määriä pakolaisia .Kaikkein rikkain ja hyvinvoivin valtio kitisi jo pienestä määrästä. Mekö emme hoitaisi edes kylmää velvollisuutta auttaa hädänalaisia? Lopuksi siteeraan kuuluisan Lemmyn Mötörheadista sanoja ” En ymmärrä rasismia, en ole koskaan käsittänyt sitä. Miten sitä voi vihata tuntematonta ilman että on koskaan edes tavannut ihmistä tai puhunut sille. Sitten vain vihaa sitä. Se on saatana ihan liian tyhmää. On valkoisia kusipäitä, on mustia kusipäitä, japanilaisia ja mitä hyvänsä kusipäitä, ( kusipäitähän maailmassa riittää) mutta ennen kuin olet puhunut ihmiselle et voi tietää kumpi se on – hyvä tyyppi vai kusipää. Anna toiselle mahdollisuus . Itse olen suvaitsematon vain kusipäitä kohtaan . ”

Saattaa olla,että kyky sietää stressiä ja painetta on hyvinkin yksilöllistä ja sisäsyntyistä ja jäännettä esihistoriallisesta taistele tai pakene reaktiosta vihollisen lähestyessä. Tästä elävä esimerkki omakohtaisesti mutta kyse ei suoranaisesti ollut vihollisesta mutta vaaran tunteen kokemisesta kuitenkin. Istun lentokoneessa enkä osaa lainkaan rentoutua vaikkakin ystävälliset lento emännät hääräävät koneen käytävillä luoden arkista ja rutiininomaista rauhoittavaa tunnelmaa niin en voi lainkaan katsoa sivuille kun siellä on ikkuna josta näkee vuoren huiput ja kaukaisia kaupunkien valoja jossain alhaalla vaan tosiaan rystyset valkoisena ja ohimosuonet pullottaen pidän kiinni penkin kahvasta ja toivon ajan kuluvan mahdollisimman edistäen ja määränpään jo häämöttävän mutta päästäkseni etelän lämpöiseen paratiisiin minun on pakko ottaa riski ja luottaa elämäni lentokapteenin käsiin! Kumppanini tuntuu hyvinkin hallitsevan stressiä lennon suhteen sillä hän katselee ulos ikkunasta ihastellen maisemia  itse asiassa hän ei stressaa toisin kuin minä .Tai kyllä hän stressasi ennen lentoa korviaan että ne menee lukkoon mutta se lieni hänen isoin murhe kun minä stressasin että päästäänkö ylipäätään perille ja takaisin. Näemmä stressata voi etukäteen ja vaikuttaa siltä että stressin aiheet jotka minulle suuria eivät toiselle edes välttämättä ole sellaisia! Ja päinvastoin.. ehkä helpommin sietää yhtäkkisen ohimenevän stressi piikin kuin pitkä aikaisen psyykkeen turvarakenteita nakertavan huolen ja murheen aiheuttaman stressin ja onhan osoitettu monien fyysisten sairauksien puhkeamisen jouduttajana olevan stressin. Epäilen että ylenpalttisen stressaamisen taustalla on suurta turvallisuus hakuisuutta ja siten se olisi iki aikaista taistele tai pakene reaktiota tai kyse voi olla elämänhallinnasta ja pelosta menettää se. Oikeastaan elämä on yhtä suurta stressiä ja jo syntyessään sitä jo kokee tullessaan lämpöisestä äidin masusta uuteen pelottavaan maailmaan niin että täytyy parkua kun pelottaa että mitä oikein tapahtuu mutta yleensäkin turha kai pitää elämän ohje nuorana että älä stressaa vaan stressaat kuitenkin mutta miten sen kanssa opit elämään?

Oi tätä markkinavoimain sanelemaa bisneksen tekoa joka voi jopa viedä hengen , sillä ketju alkutuottajasta teollisuuteen , teollisuudesta kauppoihin ja kaupoista kuluttajille on täynnä älykästä markkinointia ja perustuu bisnes ajattelulle , jolloin on yhdentekevää sairastuuko kuluttaja sydän ja verisuoni tauteihin tai syöpiin . Sokeririippuvuus , lisä aineet , väri aineet E koodilla niissäkö nykyvastus muinaislle kaurapuurolle ja voille josta käyty sotaa että onko se terveellistä lainkaan . Vastuullisuudesta viis kunhan tuote ostetaan . Jos yrität elää toisin ;k okea että haluat syödä muutakin kuin kilon karsinogeenejä niin siitä vasta on tehty vaikeaa ainakin köyhän kukkaroa vastaavaksi .Luomu tomaatti kun maksaa 8 euroa kilo ja ei ole varaa omaan maaplänttiin täyttää omalla luomutuotannolla . Köyhä siis käyttäköön mielikuvitusta tai sitten ohjaa rahavirrat halparuoka ketjua tukemaan joka voimissaan tuottamaan lisää saissee . Toisaalta jos haluaa kamalassakin asiassa olla välttämättä positiivinen niin kyllähän sairaaloilla töitä riittää elintaso sairauksien myötä että tämä on kuin suunniteltu ketju alusta loppuun asti ihmispolon pään menoksi jossa kaikki hyödyttävät kaikkia eikä meno hyydy vaan jatkuu sukupolvilta toisille ( monistuukohan ne elintaso sairaudetkin sitten samaan tahtiin , veikkaan että lisääntyvät vaan ) On se merkillistä että saman aikaisesti kun saarnataan valokoisesta sokerista , vehnästä ja rasvasta niiden epäterveellisyydesta niin silti kaupat pursuavat näitä ihmetuotteita ihan laillisesti kaupan sitten sanotaan että viime kädessä vastuu on kuluttajalla joka tekee ostopäätöksen .. Enemmän vastuuntuntoisuutta sinne ketjun teollisuus osaa ja tuotesuunnitteluun , että miksei ole halua kehittää terveellisempiä elintarvikkeita kuin myydä edullisesti koukuttavia ja selkeästi sairauksia aiheuttavia elintarvikkeita ? Ruoka on hyvää ja lohduttavaa ja nautinto jopa ohi muiden nautintojen , mutta eikös sekin ole hoksattu teollisuudessaja on valmistettu makunystyröitä hiveleleviä herrrkullisia tuotteita jotka vievät kielen mennessään ja mielellään sitten palaammeniitä uudelleen ostamaan .. ovelaa toimintaa eikö ? mutta on se vaan niin hyvää :p

Olen kyllästynyt ihmisiin , jotka eivät todella kuuntele tai käsitä että ihmisillä voi olla omia perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä asioista lähellä totuutta tai ei , vaan on ryhmä ihmisiä , jotka alati näkevät mielipiteessä vikaa ja tuputtavat ikään kuin egonsa jatkeeksi omaa propagaandansa ja näkemyksiään kuulematta , tutkimatta olematta kiinnostunut mitä sinä olet ajatellut asioista . Tämä johtaa siihen , ettei kukaan kuuntele toista , eikä synny hedelmällistä keskustelua vaan ladotaan omat näkemykset sillä voihan olla että oma elämänkatsomus onkin uhattuna jos ajattelisi toisin. Olen ajatellut että ihminen joka korottaa ääntään niin haluaa tulla keskusteluissa kuulluksi ja luulen ettei hänet on sivuutettu useita kertoja niin että ääni voimistuu jotta tulisi edes kerran kuulluksi . Sitten sekin eteti kuunnella vaan puhutaan päälle osoittaa sen ettei minua oikeastaan kiinnosta paskankaan vertaa mitä sinä olet ajatellut asiasta osoittaa tylyllä tavalla suvaitsemattomuutta toisia ihmisiä ja mielipiteitä kohtaan. Luulen että pojilla on automaattisesti jotenkin oikeus olla itsenäisempi subjekti ja sitä tuetaan siis tuetaan valmiuksia ajatella itsenäisesti kun taas tytöt joutuvat lunastamaan sen vapauden ajatella nukkehappylandiastaan tipahdettuaan. Tämän oivaltaminen on tytölle / naiselle järkytys sillä luulimme että meillä on automaattisesti oikeutus ajatella vapaasti ilman pakkoja dogmaattiseen systeemi ajatteluun joka korostaa sukupuolisuuden eroavaisuuksia . Kokonaiset systeemit ja järjestelmät tukevat saattavat olla kieltämässä juuri sitä mihin uskot . Keskusteluissa kumppanin tai kavereiden kanssa niin oletko tullut miettineeksi kuinka sinua kunnellaan tai syntyykö aitoa keskustelua joka vuorovaikutteista vai jyrätäänkö mielipiteesi tai tapa tuoda asioita esiin niin ettei kiinnosta tai haluta kuunnella ? voihan olla että toisella onkin jotakin älykästä asiaa niin oma ego ei kertakaikkiaan kestä sitä sillä onhan jo lunastettu asema älykkäänä puhujana olemassa ja ego ei vaan kestä toisenlaista tapaa ajatella. Tiedän että todellisuuksia on monenlaisia ja totuuksia , mutta suvaitsevainen vuoropuhelu puuttuu usein ja ajatus että voi olla perusteluja ja näkökulmia monen kirjavia eikä pidä tuomita ennenkuin ottaa omat aivot käyttöön tutustuu mutustelee ja maistelee ajatuksia ja niiden perusteluja ja silloin saattaa lopuksi todeta : saatat olla oikeassa ! minun täytyy miettiä ja tarkistaa omia näkemyksiäni jotka hieman pölyttyneet ja dogmaattiset ! kiitos tästä mahdollisuudesta ja kiitos että kuuntelit minua !

Valitettavasti yhäkin psykiatristen suljettujen osastojen seinien sisään on kuulunut sekä vuosituhansien vaiettua kärsimystä sekä nykyään kaikua entisistä ajoista ja vinoutuneista asenteista mielenterveytensä menettäneitä kohtaan joka ilmenee ” rajuna ” kohteluna esim lääkkeiden pumppaamisen ja pakkohoito toimenpiteiden kautta . Nämäkö siksi että suomalaisessa kulttuurissa noudatetaan perinteitä eikä niistä voi irtautua tai suhtautuminen ” normeista poikkeavuuksiin ” on jotenkin vaikeaa suhtatua joten helpoin tapa on kieltää ja tuomita . Surullinen psykiatrian historia on täynnä ihmishenkien menetyksiä ja elämänlaadun heikentämisiä ; ihmiskokeet , lobotomiat , sähköshokit , insuliinishokit , vanhan polven henkeä salpaavat voimakkaat lääkkeet joita oli ja on pakko syödä vain siksi että kerran murtui eikä jaksanut olla maailmassa sovinnaisten sääntöjen ja normistojen mukaisesti . Jos sairastuit skitsofreniaan 50 , 60 ,70 luvuilla niin sinua odotti loppuelämäksi suljetuttu mielisairaala . Laadukasta elämääkö? Asenneilmapiirin muutosta kuvastaa se että homoseksuaalisuus oli psykiatrinen sairaus 70 luvulla mutta katsokaahan nyt kuinka asenne ilmapiiri on todellakin muuttunut ja vapautunut noista ajoista , mutta milloin askel humaanisuuteen tapahtuu psykiatriassa että aletaan nähdä ihminen ainutalaatuisena yksilönä ja ymmärretään että on jopa tervettäkin reagoida psyykkisesti vinoutuneeseen maailman pinnallisiin arvoihin ja arvostuksiin joka perustuu pitkälti väärien asioiden jumalointeihin yli muun . Valitettavasti psykiatrian tila näin potilaasta tuntuu että pakkolääkitys on se karmea asia sillä siitä voi olla todellakin elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia jos lääkitys ei sovikkaan ja tulee hirvittäviä sivuvaikutuksia eikä niihin puututa. Milloin siis psykiatria ottaa kehitys askeleen ja siirtyy enemmän luonnontieteellisestä ihmiskäsityksestä ohti humanistista ihmiskäsitystä , jossa jokainen elämä on arvokas ja ainutlaatuinen koettuine historioineen ja ymmärrettäisiin ihminen uudella tavalla muutoinkin kuin sarjana aivokemiallisia oireita ?

Yhteiskunta järjestelmämme on kallis . Kalliiksi sen tekee antelias tukien jako viidakko , josta hyötyy suomen kansalainen pahimmillaan , ilman että täytyy antaa oma panos yhteiskunnalle . Helpostii hminen ajautuu syyttelyn kierteeseen , että esim olen syrjäytynyt / syrjäytymässä työelämästä , koska työtä ei ole tai koska työ ei kelpaa / vastaa koulutustasoani . Alan ymmärtää vähitellen laulusta Lapin kesä sitä kohtaa , että paljon on täällä mielipuolta monta … vähän käyttäjiä kanteleen .. siinä mielessä , että passivoittava hyvinvointia lisäävä tuki itseasiassa onkin se syy miksi niin monet jäävät kotiin vaikka nyt pitäisi taistella yhtenä rintamana koko suomen puolesta , niin että joka ikinen kynnelle kykenevä ottaisi sen työn vastaan mitään alaa väheksymättä vastaan , ainakin yrittäisi . Kouluttautuisi uudelleen vaikka alaa vaihtaen , mutta pysyisi liikkeessä.
Toinen minkä kaiken järjen mukaan pitää pysyä liikkeessä on raha. Siksi tarvitaan ostovoimaa . Jos ihmisillä ei ole tuloja ostovoima heikentyy , ja vaikak olisikin , niin tuotteiden hintataso alv eineen on niin kallista , että ostaminen edellyttää suuunnittelua ja kaikki ei mene kaupaksi . Yrittäjyys pitäisi tehdä kannattavaksi jotta luodaan työpaikkoja . Yrityksiin pitäisi kohdistua veronkevennyksiä . Uusien yritysten luomista ja uutta alue valtausta pitäisi tehdä helpoksi eikä kannattamattomaksi ja epähoukuttelevaksi. Nyt taitaa olal niin että yritykset karkaavat ulkomaille , jossa halvempi työvoima ja yrittäminen edullisempaa kuin täällä pohjolassa jossa rokotetaan ankaralal verotuksella. Missä on pyrkimys balanssiin , että kaksiteräisen miekan ” hyvinvointi tukiaisten ” , jotka lisäävätkin jopa pahoinvointia eivät vaarantuisi ja samalla verotus olisi siedettävällä tasolla . Ketä verotetaan ja kuinka paljon on päivän pähkinä . Valtio tarvitsee tuloja eikä lisää velkaa . Työpaikkoja lisää yrittäjyyttä ja uusia ideoita tukemalla .

Common and reasonable thinking is believing that mother nature will tell us answers how hard we humans has beeng destroying earth and how we should get along with it . It isnt punishment isnt ..becouse in nature without humans or with it things are always been how they are , As we people live heavy and go on by destroying our enviroment without listening it and stop and see its beaty by its reasonable order at the same time we forgot easily that every living orgamism ( plants , animals ) got it reasons to be here , Eating or to be eated . Miracle of spread growth , The question is .. but what are humans reasons to be here ? Causing massive destroy by industrial , pollutions , by creating non-ecological development that affects natures balance ? Nature got its power . We must start to respect it and at the same time to realise weakest is the human not strongest . We have still keys our hands by looking back to nature and history . Not doing same mistakes but learning to live simplier life and stopping causing pollutions by making individually choises .

Vihainen nainen huutaa vuosituhansien tuskaansa unohdettujen naisten puolesta jotka vuosituhansia olivat alisteisessa asemassa suhteessa mieheen . Tätäkö feminismiksi ymmärretään ? Naisena ja miehenä olemisessa on kyse kulttuuri historiallisten ja biologisten faktojen kautta erilaisuuden ymmärtäminen ja armo . Nyt trendinä on että vaaditaan sekä miehiltä että naisilta eikä suostuta ymmärtämään . Naisena ei ole tarkoitukseni hypätä mies varpaillesi . Fakta on etten voi siittää lapsia ja olla samanaikaisesti perheen perinteikäs pää ja leivän tuoja ja huoltaja ja kärsiä naisten odotuksista olla samalla komea , älykäs ja urheilulinen ja lukenut ja ja ja … VAAN ole nainen munasoluineen päivineen odotuksena olla äiti , hormoni tunnemyrskyineen rakkauden ja hedelmällisyyden symbolina .
Uskokaa pois mies tai nainen , että emme haluaisikaan vaihtaa biologista habitustamme tai roolejamme olla isä, äiti , vaimo ja aviomies . Meidän on silti hyvä tietää ja opetella tuntemaan toisiamme sitä mikä on meille yhteistä ihmisinä ohi sukupuolisten rasitusten / siunauksien ! Ensin olemme lapsia , jotka liberaalisti ajattelematta asiaa sen kummemmin leikkivät keskenään ohi etnisyyden , sukupuolen , ja habituksen , mutta odotas kun kasvat aikuiseksi niin huomaat varttuneesi maailmaan jossa vallitsee isojen tyttöjen ja poikien leikit ja valtapelit jossa jopa sukupuoli otetaan lyömäaseeksi peleihin . Kasvaessamme emme voi välttyä seksuaaliselta ja rakkaudellisilta jännitteiltä sukupuolten välillä .
Ehkä todellinen tasa arvo onkin vain lapsuudessa jota sitten jäämme kaipaamaan aikuisuuden taistelukentillä tai sitten teoreettinen puhdas ihanne ja kaunis ajatus , joka ei toteudu aikuis iällä . Muinaisen sivistyssana kirjan mukaan sana femininismi määriteltiin tasa arvoksi miehen ja naisen välille . Ei suinkaan yksipuoliseksi yhdne sukupuolen oikeustaistelu välineeksi . Että vaikka femme sana nyt onkin erotukseksi maskuliinisesta niin ei se tarkoita etteikö sitä voisi hyväksyä miehiseen sanavarastoon ja ymmärtää koko käsite oikein että mitä sillä tarkoitetaan todella ja mitä sillä tarkoitaan. Ihmisyksilöitä olemme niin mies kuin nainen . Lapsiksi emme enää tule mutta heiltä voimme oppia paljon tasa arvosta , suvaitsevaisuudesta , aitoudesta jne kaikesta siitä mitä kaipammekin nykypäiviimme !

Politiikot vaalilupauksineen niin että ajavat tiettyjen ihmisyhmien etuja , mutta kuitenkin vallan kahvaan päästessään kaikkein eniten omiaan eivät saisi unohtaa Suomen maan nuorisoa , ja sitä mikä on Suomen tulevaisuus , kun täällä pärjätä saa omillaan . Miten ehkäistä sitä ettei synny syrjäytyneitä kun koulutuksen jälkeen töitä ei välttämättä löydy oikealta alalta ? Kasvu epävarmuuteen ja pätkittäisiin työmahdollisuuksiin vaatii sopeutumista. Miksei eläkeikää alenneta ja luoda maamme juuristolle ja tulevaisuuden Suomen rakentajille ; nuorille siten työpaikkoja kun vanhat väistyvät . Nyt on tarjolla sopeutumista epävarmuuteen. Olen aina tykännyt ja luonut mielessäni ihmiskuvan , joka on aktiivinen ja reipas toiminnan ihminen ja vastuullinen nuori joka on tällainen ja kouluttautuu ensin ammattiin ja hakee töitä niin ansaitsisi porkkanoita ja tukea ja uskon valamista siihen että töitä löytyy eikä sanktioita ja synkkiä näkymiä ettei työtä ole . Vanhat joutaisivat jo eläkkeelle ja nuoret elämän nälkäiset ja maamme tulevaisuus ja tämä hetki tilalle töihin , että pääsisi työn syrjään kiinni. Yrittäjyys on yksi tapa luoda työpaikkoja . Miksei voisi olla isoja idea pajoja joissa syntyisi kenties uusia ideoita joilla työllistäviä vaikutuksia ja riskit minimissään niin että yrittäjyyteen kannustettaisiin . Nuoren paikka tässä maassa ei ole mennä luukulta luukulle ja pettyä toistamiseen vaan siihen pitää satsata keillä valtaa on vaikuttaa asioihin , että työhön on päästävä kiinni , sillä onko mittava kansalaisten passivoituminen mikään ihme kun tuet ovat valmiina mutta panostasi yhteisen hyvän eteen et voikkaan tehdä ja tuntea siten itsensä tarpeelliseksi kun ei ole töitä . Systeemi ei voi pyöriä siten . Tai tulee luultavasti todella kalliiksi . Päättäjät ! Satsatkaa nuorisoon tai tässä sahataan oman maan tulevaisuuden tekijöiltä oksaa alta pois ja puu ei ole silloin kokonainen ja ehjä .

Oletteko panneet merkille , kuinka mahtava lääketeollisuus kyllä porskuttaa ja käärii rahat pois sairailta . Ei heillä ole omaa tuntoa . Hmm .. ei bisnesajattelussa ylipäätään ole omaatuntoa joka soimaisi, vaan lääketeollisuuden pääosakkaat vaan ovat tyytyväisiä kun rahaa tippuu palkkatileille . Lääkärit , nuo lääketeollisuuden välikädet käyttävät valtaa määrätessään käytössä olevasta lääkearsenaalista kulloinkin tarpeellisen tropin vaivaan kuin vaivaan , ja lähtevät hienoille voiteluillallisille tai matkoille lääkeyhtiön kustannuksella  korruptoituneesti . Samanaikaisesti vanhempi , yhä auktoriteeti uskoinen kansan osa uskoo lääkäriä joka kertoo kolesterolin olevan hiukan koholla etä täytyy aloittaa ihan lääkitys siihen . ( Kolesteroli raja arvoja on rukattu vielä yksissätuumin niin että lääkitys siihen pitää jo laittaa vaikka heittelyä olisi minimi ) Ihmiselle on sairastuminen aina jonkinlainen kriisi  ja silläkin on tajuttu rahastaa .

Ihanne on lääkkeitä syövä ihminen jolle on jo tullut riippuvuus suhde lääkeaineeseen . Sehän tietää rahantuloa ja kulutusta . Mutta tämä yksilö saattaa kärsiä tilanteesta niin että elämänlaatu on todella huonoa .

Voi olla todella sairas . Voi olla sairas niin ettei oikeasti olisikaan niin kipeä . Miten suhtaudut sairauteesi ? Hankitko siitä tietoa ? Jäätkö sängynpohjalle autettavaksi ja luovutat vallan kehosi temppeliin lääketeollisuuden ruhjomaksi ja uskotko kaiken ? Syöpäkasvaimelle ei voi sanoa , että älä kasva enempää , mutta kovin usein olen nähnyt esim mielenterveytensä kanssa kamppailevien ihmisten luovuttaneen systeemille kasvonsa . Uskon että ihmisen valta oman psyykkisen hyvinvoinnin eteen on suurempi kuin syöpäkasvaimen hallitsematon kasvu . Älä luovuta ja pidä sairautta ihanana tekosyynä luovuttaa . Katsokaamme niitä jalattomia ja kädettömiä  jotka siltikin saavat elämästä irti jotakin . Jotakin mitä emme itse näe .